BLOGI: Millainen organisaatio voi pärjätä kiihtyvässä ja muuttuvassa maailmassa?

Alamme tottua näkemään ja kokemaan maailman alati muuttuvana, ennakoimattomana ja monimutkaisena kokonaisuutena, jota kukaan ei voi ymmärtää täysin eli VUCA-maailmana (Volatile, Uncertain, Complex, Ambiguous). Myös ennakointi on sangen haurasta, niin kuin kaikki menneen kevään ja kesän aikana ovat voineet havaita.

Tällaisessa maailmassa organisaation ketteryys korostuu. Ketterässä toiminnassa lähtökohtana on itsensä johtamisen taidot ja niiden hallinta. Sen jälkeen on helpompi lähteä tavoittelemaan yhteisöohjautuvuutta, jonka avulla meidän on helpompi selvitä. Yhteisöohjautuvuudessa ihmisten tapa organisoitua muokkautuu ja uudelleen muotoutuu tarpeen mukaan ja tarpeiden muuttuessa.

Verkostomainen tapa toimia korostuu; yhteistyö ja vuorovaikutus tapahtuu niiden ihmisten kanssa, jotka liittyvät mielekkäästi tehtävästä suoriutumiseen. Erilaiset tiimit nousevat esiin erilaisissa tilanteissa ja kommunikaatiotavat ja käytänteet korostuvat. Kaikilla on kirkkaana mielessä tiimin tavoite osana laajempaa kokonaisuutta.

Esimiestyön luonne muuttuu ja johtamistyyli muuttuu valmentavaksi johtamiseksi. Johtaja keskittyy siihen, miten yksilön motivaatiota, tekemistä ja oppimista voidaan tukea parhaiten. Itseohjautuvien huippuammattilaisten johtaminen vaatii uskallusta, kärsivällisyyttä ja turhautumisen sietokykyä. Siinä pitää luopua kontrollista, kun ei pysty suoraan ohjaamaan tilanteita. Johtajan tehtävänä on mahdollistaa se, että asiat tapahtuvat. Valmentava johtaminen on yhteistyöhön perustuvaa, ratkaisukeskeistä ja tulokseen tähtäävä prosessi, jossa valmentaja mahdollistaa yksilön työsuorituksen, elämänkokemuksen, itseohjautuvan oppimisen ja henkilökohtaisen kasvun kehittämisen.

Sekä itseohjautuvuus että yhteisöohjautuvuus nostavat kaikkien työntekijöiden osalta keskiöön entistä voimakkaammin ihmisyyteen liittyvät perusasiat. Lähtökohtana itsetuntemus ja sen vahvistaminen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin itsensä tunteva itseään arvostava yksilö näkee helpommin hyviä ja arvostettavia asioita myös ympärillään olevissa ihmisissä. Tunneälytaidot korostuvat ihmisten johtamisessa.

Työyhteisöt muuttuvat yhä monimuotoisemmiksi niin etnisten taustojen kuin eri työsukupolvien kohdatessa. Avoin keskustelu sekä dialogin taidot että dialogisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä taitoja hedelmällisessä kohtaamisessa. Perusymmärrys ihmisten erilaisuudesta esimerkiksi temperamenttien kautta auttaa ymmärtämään ja hyödyntämään työyhteisön monimuotoisuuden tietoisemmin. Vahvuuksille rakentuva työyhteisö motivoi kaikkia tuomaan vahvuuksiaan luontevasti esille.

On hyvä muistaa, ettei yhteisöohjautuvuudessa olla uuden muotiasian kanssa liikkeellä, vaan ihmiskunnan historiassa yhteisöllinen verkostomainen tapa on ollut ainut keino selviytyä. Monet alkuperäiskansat soveltavat sitä edelleen tänä päivänä ja ovat siis historiasta tulevia edelläkävijöitä. Perttu Salovaaraa lainaten ”matkalla kohti yhteisöohjautuvuutta on hyvä ottaa ainakin seuraavat askeleet; tulee päästää irti turhasta hierarkiasta”.  Osallistamisen mahdollistavien toimintatapojen rakentaminen ja fasilitointi & valmennustaitojen vahvistaminen ovat myös keskeistä. Johtajuus tuottaa arvoa asiakkaalle horisontaalisten johtajuusprosessien kautta.

Myös me Hyria Business -palveluissa olemme nyt ottamassa rohkeasti näitä ensimmäisiä askeleita kohti uudenlaista tapaa tehdä töitä. Tavoittelemme yhteisöohjautuvaa organisoitumista askel askeleelta. Luottavaisin mielin suuntaamme tulevaan.

Liisa Nuutinen - Hyria Business -palvelut
Liisa Nuutinen
puh. 050 415 3478
Hyria Business -palvelut

Kirjoittaja on Hyria Business -palveluiden ratkaisuasiantuntija, jota ohjaa asiakaspinnassa uteliaisuus, optimistisuus ja välittäminen. Hän on myös vertaismentoroinnin ja yhteisöohjautuvuuden asiantuntija.